karppaus.info

Nämä ovat yleisimpien dieettien ongelmat

Molemmat asiantuntijat kertovat, että monet ovat kokeilleet vähähiilihydraattista ruokavaliota jossain muodossa. Jotkut ovat vähentäneet esimerkiksi leivän syöntiä, jotkut taas kokeilleet tiukkaa karppaamista tai Atkinsin dieettiä.

Kysyimme sisätautien erikoislääkäri Johan Fageruddilta sekä ravitsemusterapeutti Reija Männiköltä, mitä ongelmia he näkevät yleisimmissä asiakkaidensa noudattamissa dieeteissä.

Atkinsin dieetti
Atkinsin dieetin ajatuksena on karsia ruokavaliosta hiilihydraatit ja saada näin keho polttamaan rasva energiaksi.

Dieetissä rasvan määrää ei ole rajoitettu, mutta hiilihydraatit on karsittu olemattomiin.

Dieetin hyvä puoli on se, että se kannustaa kasvisten syöntiin, ravitsemusterapeutti Reija Männikkö pohtii. Toisaalta osa kasviksista ja hedelmistä on rajattu dieetin ulkopuolelle korkean hiilihydraattipitoisuuden vuoksi.

Hiilihydraatteja karsimalla ruokavaliosta karsiutuvat niin sanotut ”höttöhiilarit”, mutta samalla myös tärkeät kuidun lähteet, kuten täysjyväviljatuotteet, jotka ovat Atkinsin dieetissä kiellettyjen ruokien listalla.

Dieetti perustuu kasvisten ohella eläinperäisiin tuotteisiin ja rasvoihin, jolloin riskinä on, että kovan rasvan saanti voi nousta runsaaksi. Se taas voi pitkällä aikajänteellä altistaa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Myös punaisen lihan runsas käyttö dieetissä poikkeaa suuresti nykysuosituksista.

Atkinsin dieettiä voi järkevöittää kiinnittämällä huomiota punaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden määrään sekä vaihtamalla lihan vaaleaan lihaan ja kalaan. Myös ruokavalion kovat rasvat on syytä vaihtaa parempiin, kasviperäisiin rasvoihin. Lisäksi riittävästä kuidun saannista tulisi huolehtia esimerkiksi kuitulisällä.

Paleoruokavalio
Kivikautista metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliota jäljittelevä paleodieetti sisältää paljon lihaa, kalaa, vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Perusajatuksena on välttää prosessoitua ja jalostettua ruokaa sekä maito- ja viljavalmisteita.

Sen ongelmakohdat ovat hyvin pitkälle samat kuin Atkinsin dieetissä: kuidun ja hiilihydraatin saanti voi helposti jäädä liian vähäiseksi.

Kun myös maitotuotteet on karsittu ruokavaliosta pois, voi kalkinsaanti ravinnosta kärsiä, sanoo Johan Fagerudd.

Suosimalla vähärasvaisia lihoja ja kasvirasvoja voi paleodieetistä rakentaa järkevämmän, kunhan muistaa huolehtia myös kuidun ja kalsiumin saannista.

Prosessoitu ruoka on paleodieetissä pannassa. Prosessoitu ruoka ei kuitenkaan automaattisesti ole huonoa ruokaa, sillä lähes kaikki syömämme ruoka on jollain tavalla käsiteltyä ja valmistettua eli prosessoitua. Se, mikä tekee pitkälle prosessoidusta ruuasta, kuten makkaroista tai valmisruoista epäterveellistä, on runsas suolan tai rasvan määrä.

Pätkäpaastot
Yleisiä pätkäpaastoja ovat 16:8- ja 5:2-dieetti. Ensimmäisessä paastotaan osa vuorokaudesta niin, että syöminen ajoitetaan kahdeksan tunnin aikaikkunaan ja loput 16 tuntia vuorokaudesta paastotaan. Toisessa vaihtoehdossa paastotaan kahtena päivänä viikossa ja syödään normaalisti viitenä päivänä viikossa.

Pätkäpaastot voivat sopia joillekin ihmisille painonhallinnan tueksi. Kaikille pätkäpaasto ei kuitenkaan sovi, sillä paastoaminen voi altistaa ahmimiseen, Reija Männikkö tietää.

Varsinaisia ruoka-ainerajoituksia ei ole, mutta paastoamisen ulkopuolella on tärkeää syödä normaalia, terveellistä ruokaa, ettei syöminen ”lähde lapasesta”. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä syö, kun syö. Tarkoituksena ei ole ensin paastota ja sitten syödä luvan kanssa pitsaa kaksin käsin.

Paastoaminen ei välttämättä sovi fyysistä työtä tekevälle. Johan Fagerudd muistuttaa, että aivot tarvitsevat toimiakseen glukoosia. Paastotessa voikin tulla tunne, ettei ajatus oikein kulje.

Pätkäpaastot eivät ole suositeltavia syöpää sairastaville, sydänsairaille tai insuliinihoitoista diabetesta sairastaville. Myöskään lapsille, kasvaville nuorille tai ikääntyneille ei paastoamista suositella. Kestävyysurheilua harrastavalle paastoaminen ei myöskään ole hyvä vaihtoehto.

Yleisten suositusten mukaan energiansaannista tulisi huolehtia säännöllisesti, ja suositeltavaa olisi syödä noin viisi kertaa päivässä.

Mehudieetit
Osa kokeilee erittäin niukkaenergisiä mehu- tai pussidieettejä omatoimisesti, mutta useimmiten niitä käytetään terveydenhuollossa tietyissä tilanteissa laihduttamisen tueksi. Tällöin dieetti toteutetaan terveydenhuollon henkilökunnan ohjeistuksessa ja valvonnassa.

Niukkaenerginen dieetti on ravitsemusterapeutin mukaan tehokas painonpudotuksen kannalta, mutta kun dieetin lopettaa, täytyy omiin elämäntapoihin tehdä muutoksia, jotta saavutettu hyöty on pysyvä.

Niukkaenergisessä ruokavaliossa vaarana on myös se, että keho ei saa riittävästi rakennusaineita, esimerkiksi proteiinia, jolloin elimistö alkaa käyttää kehon lihaksia energianlähteenä, sisätautilääkäri varoittaa. Tällöin kilot kyllä karisevat, mutta rasvaprosentti ei pienene. Sen sijaan lihakset lähtevät surkastumaan. Niukkaenergisiä valmisteita ei suositellakaan siihen, että niitä käytetään pitkään.