Runsaasti oireita aiheuttanut influenssatalvi siivitti tämän talven rokotevalintaa. Influenssarokotteeksi valittiin keväällä kalliimpi rokote, joka antaa suojaa neljää eri virusta vastaan, kun kansallisen rokotusohjelman viime talven rokote antoi suojaa vain kolmea virusta vastaan.

Julkisen sanan neuvosto on antanut Ilta-Sanomille vapauttavan päätöksen, joka liittyy printissä ja verkossa kesäkuussa 2018 julkaistuun laajaan reportaasiin THL:n rokotetutkimuksista ja -hankinnoista suomalaisille.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Ilta-Sanomien juttukokonaisuus on hyvän journalistisen tavan mukainen.

Ilta-Sanomat julkaisi reportaasin, jossa joukko lääkäreitä kritisoi voimakaasti valtion rokotehankintoja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen roolia näissä hankinnoissa. Lääkärit kritisoivat muun muassa sitä, että suomalaisille annettiin vähemmän kattavaa lääkeyhtiö GSK:n rokotetta samalla, kun lääkeyhtiö antoi THL:lle miljoonia kyseisen rokotteen tutkimiseen. Reportaasissa kerrottiin, että THL on merkittävä vallankäyttäjä valtion rokotehankinnoissa.

THL väitti kantelussaan, että Ilta-Sanomien reportaasi sisälsi useita virheitä. THL oli laatinut poikkeuksellisen pitkän kantelukirjelmän. Kantelijan mielestä Ilta-Sanomat menetteli väärin lisäksi siinä, ettei lehti oikaissut kohtia, jotka kantelijan mielestä olivat virheellisiä. Kantelija kyseenalaisti myös toimituksen lähdekritiikin.
---

Flunssatoipilaana rokottaminen voi laukaista kroonisen sairauden? Professori: Näyttöä on jo

Pienenkään flunssan viime aikoina sairastaneita ei pitäisi professori Markku Partisen mukaan rokottaa ollenkaan. Hän uskoo, että toipilasaikana rokottaminen voi laukaista piilevän kroonisen sairauden.

Jos ihminen on ollut edellisellä viikolla sairaana, häntä ei kannattaisi rokottaa, sanoo professori ja Helsingin uniklinikan neurologi Markku Partinen.

Partisen mukaan on näyttöä siitä, että jos ihmisellä on riski sairastua krooniseen sairauteen ja jos hänellä on ollut infektio lähiaikana, rokotteen ottaminen voi olla viimeinen isku immuunijärjestelmälle ja krooninen sairaus voi puhjeta.
– Monilla, joilla puhkesi narkolepsia Pandemrix-rokotteen jälkeen, oli ollut angiina lähiaikoina, Partinen kertoo MTV Uutisille.

Vastaavaa näyttöä on myös kroonisen väsymysoireyhtymän eli CFS:n suhteen.
– On potilaita, joilla sairaus on alkanut rokotteen jälkeen ja heillä on yleensä ollut joku infektio.

– Rokotus on yksi immunologinen hyökkäys ja voi olla huonolla onnella piste i:n päälle niin, että se laukaisee kroonisen väsymysoireyhtymän.

Jos terve ihminen, joka ei ole sairastanut lähimenneisyydessä, rokotetaan, riski sairauksien puhkeamiselle rokotuksen jälkeen on Partisen mukaan äärimmäisen pieni.

"Käytäntöjä muutetaan vasta, kun yhteys on todennettu"
Vaikka yhteys flunssan, rokottamisen ja kroonisen sairauden puhkeamiseen välillä on vasta hypoteesin tasolla eikä asiaa ole vielä tutkittu, Partisen mielestä sitä ehdottomasti pitäisi.

Hän ehdottaa, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kysyisi kaikilta rokotettavilta, ovatko he olleet viimeisen viikon ajan kuumeessa tai sairastuneet. Silloin voitaisiin seurata, tulisiko vaikutuksia tai komplikaatioita enemmän, jos ihmiset ovat sairastaneet.

THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että yhteyden tutkiminen olisi haastavaa, mutta tehtävissä.

Nohynekin mukaan Partisen teoria on mielenkiintoinen, mutta vastoin tämänhetkistä tiedeyhteisön ymmärrystä ja kansainvälisiä ja suomalaisia suosituksia.
– Näyttöä siitä, että rokottaminen tällaisissa tilanteissa olisi vaarallista, ei ole.

THL:n ohjeistus on, että esimerkiksi nuha tai kuumeeton korvatulehdus ei estä rokottamista, ja että sekä taudin itämis- että toipilasvaiheessa olevia voidaan rokottaa.

– Autoimmuunitauteja tutkivien piireissä aiheesta on ollut viime aikoina keskustelua Partisen mainitsemasta aiheesta, erityisesti teini-ikäisten rokottamisen osalta, mutta asiaa ei ole vielä tutkittu. Vasta kun on riittävä syy epäillä tai asia todennettu, on aiheellista muuttaa käytäntöjä.

– Yksilöllinen rokotuspäätös perustuu sekä kansallisiin suosituksiin joiden perustana on vahva tieteellinen näyttö ja riskien arviointi kunkin yksikön kohdalla. Mikä on paras vaihtoehto: jättää rokottamatta, siirtää rokotusajankohtaa vai ottaa rokote?

Nohynekin mukaan Partisen teoria on mielenkiintoinen, mutta vastoin tämänhetkistä tiedeyhteisön ymmärrystä ja kansainvälisiä ja suomalaisia suosituksia.
– Näyttöä siitä, että rokottaminen tällaisissa tilanteissa olisi vaarallista, ei ole.

Facebook kertoi tiedotteessaan torstaina aloittavansa väärää tietoa levittävien ryhmien ja sivustojen näkyvyyden pudottamisen ihmisten uutisvirrassa. Facebook ei suosittele tällaisia ryhmiä tai sivuja käyttäjille, kun nämä hakevat tietoa rokotteista. Facebook ei päästä myöskään läpi mainoksia, jotka sisältävät väärää tietoa rokotteista.

– Kun löydämme mainoksia, jotka sisältävät väärää tietoa rokotteista, estämme ne, Facebook kertoo.

Facebook työskentelee asiassa yhdessä muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa pitääkseen huolta, että väärä tieto saadaan selville.

Heikoksi jäi teho osalla, THL myöntää. Onko THL:n tiedotustyyli muuttumassa rehellisemmäksi?

HS: Influenssarokotteen teho jäi osalla heikoksi, joten kaksi flunssalta suojaavaa tapaa kannattaa ottaa rutiiniksi

Sekä pistettävien että nenäsumutteena annettavien rokotteiden alustava suojateho influenssa A-viruksia vastaan on alle 7-vuotiailla oikein hyvä 67 %. Havainnon 95 %:n luottamusväli oli 57–75 %. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneillä influenssarokotteen teho on kohtuullinen 34 % ja havainnon 95 %:n luottamusväli 26–41 %.

B-influenssalöydösten määrä on ollut niin vähäinen, että niiden osalta rokotteen suojatehoa vielä voida arvioida luotettavasti lainkaan.

Virallinen konsensus on, että rokotusoperaatio oli kannattava ikävistä seurauksista huolimatta. Tähän lopputulokseen päätyivät Euroopan lääkevirasto ja Suomen kansallinen narkolepsiatyöryhmä, joka arvioi syyskuussa 2011 julkaistussa raportissaan, että Pandemrix-rokote esti Suomessa yhteensä noin 80 000 sikainfluenssatapausta.

– Valitettavista narkolepsiatapauksista huolimatta rokotteen hyöty-haittasuhde on selvästi positiivinen, raportin tiivistelmässä lukee.

Kriitikoiden mielestä Maailman terveysjärjestö WHO julisti sikainfluenssan vakavaksi pandemiaksi liian varhain, sillä tauti ei lopulta osoittautunut globaalisti niin pahaksi kuin pelättiin. Suomessakin sikainfluenssan vaikutukset jäivät odotettua pienemmiksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005887948.html Ilmaisia lounaita ei ole.

Vaatimuksen katsottiin rikkovan työntekijän perusoikeuksia.
---
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi psykiatrian keskuksen johtajalle kirjallisen varoituksen työntekijän perusoikeuksien loukkaamisesta. Päätöksessä vedottiin muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon, jossa rokotesuojaa ei pidetty tarpeellisena psykiatrisen yksikön työntekijöiltä. KYSissa käytetyn linjauksen katsottiin olevan ristiriitainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjeiden kanssa.

Ratkaisussa katsottiin, että rokotevaatimus rikkoi tässä tapauksessa perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimusten edellyttämää yksityisyydensuojaa. Rokottamattomuuden ei katsottu täyttävän irtisanomisperustetta. Lisäksi työntekijällä ei katsottu olevan riittävää oikeussuojaa, jotta varoituksen asianmukaisuus olisi voitu asettaa tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen valvottavaksi.

Ratkaisussa esitettiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle PSSHP:n arvioitavaksi, miten työntekijän perusoikeuksien loukkaus olisi oikaistavissa tai korjattavissa sekä hyvitettävissä. Päätöstä asian edellyttämistä toimenpiteistä odotetaan valmistuvaksi ensi syyskuun loppuun mennessä.