karppaus.info

HS: Pääkirjoitus 10.12. 2023

Läski tappaa suomalaisia enemmän kuin korona
Ylipainoisten määrä kasvaa Suomessa. Verisuonitautien aleneva suunta kääntyi viime vuonna.
Suomalaisista jo puolet on vyötärölihavia.

Viime vuotta koskevia kuolemansyytilastoja tulkitessa kannattaa käyttää suhteellisuudentajua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomessa kuoli 63 200 ihmistä. Määrä nousi edellisestä vuodesta 5 500:lla. Ison osan tästä selittää koronaviruspandemia. Koronaan kuoli lähes 3 400 ihmistä enemmän kuin pandemian toisena vuonna 2021.

Koronaan menehtyneitä oli kaikkiaan 4 349. Määrä on murheellinen ja iso, mutta sitä kannattaa verrata suurimpaan tappajaan, verenkiertoelinten sairauksiin. Suhteellistaminen ei tarkoita koronakuolemien määrän vähättelyä. Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli viime vuonna yli 19 500 ihmistä – siis yli neljä kertaa enemmän kuin koronaan.

Verenkiertoelinten sairauksien pitkä aleneva trendi katkesi viime vuonna, ja kuolleiden määrä lähti kasvuun. Näihin sairauksiin kuolleita oli 700 enemmän kuin vuonna 2021. Erityisesti korkea verenpaine näkyy muutoksessa. Verenpainetaudin aiheuttamiin sydän- ja munuaissairauksiin menehtyi noin 500 suomalaista enemmän kuin vuonna 2021. Taustalla vaikutti myös korona.
Myös muistisairauksiin ja kasvaimiin kuolleita oli paljon enemmän kuin koronan tappamia.

Koronavirus muuntautuu, mutta se tuskin jää kiertämään pandemian alkuvuosien tapaan suurena tappajana ihmisten keskuuteen. Verisuonitaudit sen sijaan jäävät, niiden tappavuus todennäköisesti vain kasvaa. Näiden tautien taustalla olevaan syyhyn on vaarallisesti turruttu.

Suurin suomalaisten tappaja on yhteydessä ylipainoisten määrän lisääntymiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen raportin mukaan suomalaista 1,2 miljoonaa on painoindeksin mukaan lihavia. Vyötärölihavia on jo puolet Suomen väestöstä. Vyörärölihavuus kertoo mahdollisesta sisäelinten rasvoittumisesta.

Läskiintyminen on todellinen uhka sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle. THL:n tutkimuksen johtaja Annamari Lundqvist arvioi, että lihavuus aiheuttaa vuosittain miljardin euron lisäkustannukset terveydenhuollolle, joka muutenkin on kriisiytymässä.

Kasvavasta ongelmasta on tapana puhua vain kansanterveyden ja numeroiden tasolla. Tästä säällisyydestä on aika luopua, sillä tappavaa trendiä oikeasti muuttavat ratkaisut kohdistuvat ihmisiin – ennen kaikkea siihen, mitä he syövät. Kansanterveys ei pahastu, mutta ei myöskään syö munkkeja.
Koronarokotuksia vastustavia ilahduttanee tieto, että vuonna 2022 rokotuksiin ei Suomessa kuollut kukaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Kommentti: Kannattaisi suunnata katse maailmalle ja vaikkapa perehtyä erääseen menestystarinaan lihavuuden vähentämissestä Amerikan ihmemaassa, VIRTA HEATH-yrityksen kasvavaan businekseen.

Pääkirjoitussivulla on myös Annika Mutasen kolumni: "Koulun uudistuksia on johdettu hölynpölyllä".
Tulee väistämättä mieleen myös tämä ravintokeskustelu, jossa ei juurikaan tiede näyttele mitään osaa. Vanha sanonta, että LUULO EI OLE TIEDON VÄÄRTI pitänee paikkansa myös tässä asiassa.
Olisiko syytä tehdä PISA-tutkimus myös tiedon jakajille???

HS:n otsikon kaksimielisyyttä lukuunottamatta kirjoituksessa ei väitetä rasvan aiheuttavan kuolemia. Taitaa olla muuten ensimmäinen kerta näinkin neutraali kannanotto. Tosin yhä totuutta välttelevä.