karppaus.info

No, vastaa sitten tähän:

Miksi Englannissa ja USAssa kävi samoin kuin Suomessa?
Viime vuosisadan alussa ei missään näistä maista ollut infarkteja.
60-luvulla alkoi olla. Ja nykyisinkin on; jopa nuorilla, kuten kerroit.

Miten ihmeessä syynä voisi olla ruis, jota käytettiin vain Suomessa????

Juuri eilisessä Hesarissa mainittiin, että itäsuomalaiset syövät eniten ruista Suomessa. Länsisuomalaiset taas syövät erityisesti perunaa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Kokojyväviljaahan sielläkin syötiin silloin. Sanoinhan jo aikaisemmin, ettei ruis ole suinkaan ainoa magnesiumin lähde. On sitä myös muussakin kokojyväviljassa. Suomessa ei sata vuotta sitten ollut muita hyviä magnesiumin lähteitä kuin kokojyvävilja. Esim. maapähkinät, joita viljellään USA:n etelävaltioissa. Mutta ne, jotka siellä eivät niitäkään syö, ovat vaarassa sairastua sydäninfarktiin, vaikka sitä syötäisiin maassa kuin paljon hyvänsä. Joskus 1970-luvun lopulla todettiin eräässä TV-ohjelmassa, että amerikansuomalaisilla esiintyy selvästi vähemmän sydäninfarkteja kuin täällä Suomessa. Niilläkin, joiden kaikki isovanhemmat ovat suomalaisia. Hehän ovat perimältään meidän kanssamme täysin vertailukelpoisia. Amerikan maaperässä on selvästi enemmän hivenaineita kuin Suomen. Siitä amerikansuomalaiset saavat enemmän magnesiumia kuin me. Mutta kaikki eivät saa riittävästi. Valkoinen leipä on sielläkin syrjäyttänyt kokojyvänleivän suurelta osin. Siitä on aiheutunut sielläkin magnesiumin puutetta ja sydäninfarktit lisääntyneet.

Sata vuotta sitten, kun kokojyvävilja oli maassamme pääasiallisin magnesiumin lähde, myös aikuisiän diabetes oli paljon harvinaisempi kuin nykyään. Siksi on täysin perusteetonta väittää, että kokojyväviljan syönti olisi syynä aikuisiän diabeteksen rajuun lisääntymiseen länsimaissa.

Kuka on väittänyt, että kokojyvävilja olisi syyllinen diabeteksen lisääntymiseen? Sen sijaan sekä perunan että viljan kokonaiskulutus korreloi sydäntauteihin varsin mukavasti, KTL kaavioissa. Vihannesten ja eläinmatskun kanssa käänteisesti. Silti, kysmys on niin monimuuttujainen, että, nojoo, ei taida kannattaa.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Minusta pohtimisen aiheinen pointti satavuotta sitten elävien vanhusten terveyteen sisältyy tässä faktassa: suomalaisten elinajan odote eli keskimääräinen elinaika on lisääntynyt viimeisen sadan vuoden aikana yli kolmella kymmenellä vuodella. Nykyisin suomalainen mies elää keskimäärin 75 ja nainen 82 vuotta. Lukekaapa hieman gerontologiaa.

Korkean iän saavuttaminen oli ennen kunnioitusta herättävä saavutus... jopa mystinen asia, nykyisin se on arkipäiväinen ilmiö. Eläköön harmaat pantterit.

Niinpä.
Atkins oli 72-vuotias, ja hän liukastui New Yorkin takatalvessa ja sai kallonmurtuman, joka aiheutti aivovamman.

Eikö samassa tilastossa näy jalostettuihin tuotteisiin käytettyjen raaka-aineiden menekki? Tällöinhän perunatilastossa näkyvät ne miljardit perunalastupussien sisällöt tai viljat, joista on leivottu ne transrasvaiset taikinat. Jos jostain löytyisi tilastoa eroteltuna ne hyvät hiilarit ja raaka/keitetty pottu irrallaan ja verrattaisiin näitä käyriä, niin olisipa kiva tietää millaiseksi korrelaatio silloin muodostuisi?

Tämän syyn takia ei mielestäni voida vetää suoraa johtopäätöstä ja tuomita kaikki hiilari kadotukseen, pois lukien vihannekset ja hedelmät. Siinä menee lapsi pesuveden mukana. Ehkä Markku ajaa tätä takaa?

Ajattelin että löytäisit sen netistä hakukoneella.



Tämä ajatus kävi mielessäni, mutta kun edetään rautakaudelle asti, niin Suomen etninen rakenne alkoi jo muistuttamaan nykyistä (kuitenkin ihmiset varmaan hämmästyisivät jos tietäisivät että heillä saattaa olla kaukainen esi-isä Saksassa tai vastaavaa)



Eipä sorruta sanakikkailuihin. Historia, siis kirjoitettu historia ei ulotu Suomessa kovin kauas, geeniperimän muuntelun kannalta periaatteessa vain eiliseen.



Jyvät maatuvat vanhoissa maanviljelyskulttuureissa ihan yhtä lailla kuin täällä joten aseian todentaminen on vaikeaa kaikkialla. Asian todentamisen vaikeus ei ole argumentti sinällään.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Mitä muuta voit odottaa suomalaiselta? Hyvää itsenäisyyspäivää, muuten.



Voisitko kertoa, mikä tämä väestöryhmä oli?
Suomeen muutti kansainvaelluksen aikana jopa frankkeja, ruotsalaisten muuttoliike on tietysti ollut suurta viikinkiajoista lähtien ja jopa sitä ennen.
Kalannin seutu oli rautakaudella kiinteämmässä yhteydessä Ruotsiin kuin muuhun Suomeen ja tämä johtui siitä että maa oli niin epäsuotuisaa maanviljelykselle että oli pakko löytää elanto vaikka meren takaa. Karjalasta on siirtynyt karjalaisia pois ja sitten vastaavasti on muuttanut venäläistä väestöä tilalle enkä tarkoita viime aikojen tapahtumia.
Kuvio yhtenäisestä Suomen kansasta hajoaa, voidaan sanoa että se on suorastaan mielikuvituksen tuote.



1800-luvun katovuodet johtuivat siitä, että Venäjän sisäinen tavarankuljetus tukkeutui jolloin ruoka-avustukset eivät päässeet perille. Koska oli luotettu tähän sisäiseen tavarankuljetukseen oli suomalaisten annettu harrastaa niin pirtti -kuin peltoviljelystä vapaasti. Suomessa oli siis lähinnä väestökatastrofi. Kun ilmasto oli viilennyt rautakaudesta ja kaiken kukkuraksi ilmasto oli tiettyinä ajanjaksoina vielä poikkeuksellisen viileä, niin monta huonoa satovuotta sattui peräkkäin. Ylijäämäväestö purkautui sitten Amerikkaan.

Mutta ihmisen genetiikan kannalta 1800-luku nälkävuosineen on ihan liian lähellä.



Heinäkurppa kuoli sukupuuttoon 1800-luvulla. Näitä neljää yhdistää yksi asia: ne ovat varsin helppoja tapettavia vähän huterakätisemmällekin metsämiehelle. On huomattavaa ettei ainoatakaan kalalajia ole näiden sukupuuttoon kuolleiden joukossa. Metso, teeri ja pyy ovat alkaneet voida huonosti vasta nykyisenä metsänhoitoaikana.

Käydessäni Aunuksessa sain kuulla että hirvi on siellä harvinainen enkä nähnyt yhtään hirveä koko matkalla. Toisaalta taas susi on yleinen. Eli ihminen ei ollut yksin syömässä niitä eläimiä.



Niin kuin pitäisi hyväksyä "sinun arviosi", mutta jos me esitämme oman arviomme niin meidän pitää esittää lähdeviite, niinkö?
Ja toinen varaukseni koskee tietysti etnisesti suomalaisen määritelmää ja sitä kuinka suurta osaa tästä kansasta voidaan pitää etnisesti suomalaisina.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Itse asiassa lauttasia tunnetaan 1600-luvulta. Lauttasia käytettiin poron metsästyksessä, ei poron hoidossa.



Suomeen levisi kristinusko viimeistään 1100-luvulla. Kristinuskon mukaan ihmisten tappaminen on huono asia. Metsästäjäkulttuureissa kuitenkin liikaväestöongelmat kuten vanhukset on hoidettu tappamalla. Tuottamatonkin kuitenkin syö ja siksi tuli nälkäongelma.

Kaupalla Suomeen hankittiin pääasiassa miekkoja, koruja ja muita metalliesineitä. Suomesta löydetyt rautakautiset miekat oli taottu Saksassa. Pronssikaudella metalli oli tuotu kokonaan ulkomailta.

Minusta miekka on näin, mustavalkoisesti sanottuna, paljon helpompi kuljettaa kuin sen arvoon nähden vastaava määrä jauhoja. Sitä paitsi miekkalastissa olevan laivan ryöstäminen on vaikeampaa kuin jauholastissa olevan.

_________________
2003: 161,8 kg 2006: 80kg 2020: 171 kg

Nilla/anonymus: Mistä ihmeen lähteestä olet saanut sellaista tietoa, että jauhot olisivat jotenkin säilyvää tavaraa? Jyvät kestävät ihmeen pitkään, varsinkin kuivissa oloissa, mutta niitä kuivia oloja ei ollut kovin helppo aikaansaada. Täällä Euroopassa ainakin jauhot pilaantuivat sekä muinaisaikoina ja keskiaikana helposti. Siksi kruunun verotuksessakin käytettiin mieluummin jyviä. Tai voita...

Itse asiassa, jauhot pilaantuivat herkästi vielä viime vuosisadan alussakin. Siksi niitä piti säännöllisesti käydä jauhattamassa... Vasta teollinen vallankumous lisäaineineen on tehnyt jauhoista säilyvää. Eikä nytkään tarkasti ottaen säilyvää jauhoa saada kuin kuorituista, puhdistetuista jauhoista...

terv els

Juu, jyvinä ne säilytettiin. Pohjaois-Saksassa nekin säilyivät huonosti ja tahtoivat homehtua, kun ei riihikuivattu. Vielä appiukkoni lapsuudessa neljä päivää vanhat jauhot kelpasivat enää sianruoaksi.

Suomessa on rantaviivaa ollut asukasta kohden niin reippaasti, että pelkästään kalan osuuden kuvittelisin ylittäneen tuon 10 %, ja siihen sitten pyynti ja karjataloustuotanto päälle. Mutta mutuahan tämä.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Ei ole minun itsenäisyyspäiväni, muuten. Tyylisi tuli kyllä selväksi. Ymmärrän toki, että olet kirjoittanut tänne monta viestiä ja haluat tehdä heti asiat selväksi, kun joku uusi ilmaantuu ja alkaa kommentoimaan sinulle tärkeitä asioita; siis ns. myskihärkä-efekti. Olethan sinä nähnyt sen luontodokumenteissä. Päät yhteen, pauks, ja sitten tuntuu siltä että on tehnyt jotain merkittävää. Erinomainen tapa karkoittaa alottelevat karpit pois palstalta/reviiriltä ja koko touhusta.

Huomautan, että sinä todellakin kävit kimppuun heti ja aloit haukkumaan minua ennen kuin ehdin oikein edes mitään sanoa.

Pari kommenttia kuitenkin.



Vastasin jo. Oletan sinun jotakin asioista tietävänä tietävän, että Suomessa voidaan seurata arkeologisesti maanviljelijäväestön ekspansiota roomalaiselta rautakaudelta alkaen. Totta kai tähän ryhmään sulautui kaikkea mahdollista frankeista alkaen. Huomautan, että käytin termiä "josta syntyivät".





Sinun mielestäsi siis ei voida erottaa väestörymää jota kutsutaan suomalaisiksi? Tuo on klisee, jota jauhettiin yhteiskuntatieteissä erittäin paljon 90-luvulla, kun postmodernismi oli vielä hengissä.


Nähdäkseni ihmisillä on useimmiten etninen identiteetti. Vai oliko ajatuksesi todellakin se, että suurta osaa suomen kansasta ei voi pitää etnisesti suomalaisina? Esimerkiksi saamelaiset, tataarit ja romanit ovat kansallisuudeltaan suomalaisia (Suomessa), mutta etnisesti jotain muuta.



Niin? En oikein ymmärrä mitä selität. Viittasin jo siihen, että historian rajalta voidaan arkeologisesti seurata silloin käynnissä olleen ekspansion historiaa roomalaiselle rautakaudelle Varsinais-Suomeen. Sen kauemmaksi suomalaisten esi-isien historiaa on aika vaikea seurata lainkaan, ainakaan biologisesti. Heidän tieltään väistynyt saamelaisväestö on taas geneettisesti niin kaukaista sukua, että on syytä olettaa, että nykysuomalaisten perimässä on erittäin vähän vanhojen Suomenniemen metsästäjäkeräilijöiden perimää.



Voisitko hieman selventää miten vastauksesi liittyy minun kirjoitukseeni? Minähän taisin alun perin viitata juuri peuran metsästykseen. Olemmeko muka tässä eri mieltä jostakin?



Vastasyntyneiden tappaminen on kaikkialla maailmassa tunnettu metsästäjä-keräilijöiden väestönkasvun kontrollikeino. Vanhusten tappaminen taas kuuluu samoihin länsimaisten erinomaisuutta korostaviin aika kyseenalaisiin myytteihin kuin vaimojen lainailu vieraille. Dokumentoituja tapauksia ei ole käytännössä yhtään, mistään. Lähimmäksi menee polaarieskimoiden vanhusten rituaalikuolemat, joissa heikoksi käynyt vanhus lähtee jäälle, eikä tule takaisin.

Juu, en minäkään ihan heti usko vanhusten tappoihin. Aika harva eli vanhaksi, ja kirjoituksettomassa kulttuurissa heidän pitkälle ulottuva muistinsa ja kokemuksensa oli suuressa arvossa. Eiväthän nykyisetkään nk. alkukantaiset kansat tapa vanhuksiaan tuosta noin vain! Vastasyntyneiden harventaminen oli joskus välttämätöntä, mutta pitkä imetys yleensä hoiti ehkäisyä aika pitkälle. Muistelen että lapsia syntyi keskimäärin 30 kk välein, eivätkä kaikki jääneet henkiin.

_________________
Karppaus kannattaa: Kymmenen vuotta virkeyttä ja painonhallintaa, ilman tarpeettomia ruokarajoitteita.

blogi: http://mirkankysymyksia.blogspot.com/

Tällaisia väitteitä olen kyllä tällä palstalla lukenut. En rupea niitä etsimään enkä linkittämään esiin. Tällaisten väitteiden kirjoittaminen toisten luettavaksi on suorastaan vastuutonta, koska kokojyvävilja sisältää runsaasti välttämättömiä hivenaineita, mm. magnesiumia. Magnesimilla on havaittu olevan suuri määrä positiivisia vaikutuksia elimistössä. Se tuottaa lihas- ja sydänsoluissa energiaa (ATP) ja estää kalsiumia tunkeutumasta näiden solujen siään. Toisin sanoen magnesium suojaa sydäntä samalla tavalla kuin uudet sydänlääkkeet, ns. kalsiumsalpaajat. Magnesium on turvallinen, eikä itsehoidossa tarvitse pelätä yliannostusta, kunhan noudatetaan annasteluohjeita. Tällä samalla mekanismilla magnesium todennäköisesti estää myös migreeniä ja ehkäisee verenpainetta kohoamasta liian korkeaksi. Magnesium sopii hyvin täydentämään lääkehoitoja. (Katso lopussa yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa.)

Magnesiumin piilevä puute on viime vuosikymmenien ilmiö, ks. esim.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html
Helsingin yliopiston patologian professori Hjelt havaitsi 1900-luvun alussa, ettei 1000 peräkkäisessä ruumiinavauksessa ollut yhtään sydäninfarktia. Silloin suomalaiset saivat ruuassa päivittäin noin 1200 mg magnesiumia. Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Magnesium suojaa sydäntä myös digitaliksen (digoxin) haittavaikutuksilta. Ihmisen pitäisi ilmeisesti saada ravinnossaan 600 mg magnesiumia, mutta viranomaissuositus on vain 300-450 mg/vrk. Nykyään ruoka on niin puhdistettua (raffinoitua), että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan 1900-luvun alusta.

Arvioilta 80% väestöstä saa liian vähän magnesiumia ruuastaan. Keskimäärin ihmiset saavat noin 40% viranomaisten suosittelemasta määrästä, mikä on alakantissa optimaalista terveyttä ajatellen. (2) Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset, täysjyvävilja, liha ja kala.

henkilökohtaisesti olen nähnyt puhuttavan höttöleivistä, pullista yms. eli valkoisista jauhoista.
Monet karpit käyttävät täysjyväviljaa ylläpitovaiheessa, mutta jos ei sitä halua syödä niin johan se on tähänkin ketjuun todistettu, että monesta muustakin ruuasta saa magnesiumia.




anteeksi vain, mutta sinä aloitit ja sinulle vastattiin jatkoit suunilleen samalla tavalla joten sinä olet se joka jaksat jankuttaa.
Itse et taida hyväksyä, että muilla on eri mielipiteitä.

itsekin taidat olla hyväkarppi, joten eikös annettaisi tämän asian jo olla?

_________________
(kato addikti on addikti, vaikka voissa paistais)
Muutoksen kesä!
iHerbistä ensitilaajalle alea 5$ koodilla KAJ788

Tietenkin jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, ja onhan muitakin hyviä magnesiuminlähteitä kuin kokojyvävilja. Jokaisen pitää kuitenkin tuntea vastuunsa siitä, mitä kirjoittaa verkkoon toisten luettavaksi. Minä olen jo valmis jättämään tämän asian, mutta vastaan kyllä saamaani palautteeseen.

Eli oikeasti et ole valmis jättämään asiaa vaan haluat väkisinkin sanoa viimeisen sanan.

_________________
// Einomies - karppi, jo vuodesta 2004 -

*huokaus*

Ja kun se "viimeinen sana" on toistoa-toistoa-toistoa-toistoa-toistoa-toistoa:



Juuh.

Olin 12-13 vuotta sitten töissä sydän-teholla. Silloin annettiin sydäninfarktien liuotus hoidon yhteydessä automaattisesti magnesium-tippa pullo lisätehona. Meneillään oli laajamonikansallinen tutkimus. Kun sen tulos-raportti saatiin, siitä kävi ilmi, että teho on lopultakin nolla. Magnesium-tipan käyttö lopetettiin välittömästi tulosten selvittyä. Kaikissa ravintoaineissa on kyse monista asioista. Ei meille tyrkytetä arsenikkiakaan vaikka sitä elimistössämme luonnollisesti on. Yleensä vain marginaalinen ryhmä ihmisiä hyötyy, kentis aidosti, kenties sattumalta, tiettynä hetkenä, lyhyenä ajanjaksona annetusta hivenaineesta tai vastaavasta. Usein tällöinkin todellisesti vaikuttava aines on jokin muu, jopa useamman aineksen kombinaatio.