Usual suspects -poppoon Nietzsche loistaa poissaolollaan Vatikaanin Index librorum prohibitorumista. Tämä johtui siitä, että hänen kaikkien teosten kanselointi oli itsestäänselvyys (ipso facto), jota ei tarvitse vaivautua erikseen ilmoittamaan. Pikaisesti vilkaistuna näyttäisi siltä, että ainoa merkittävä filosofi*, joka ei ole ollut Vatikaanin bannilistalla, on Johannes Duns Scotus. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä Scotus oli nimenomaan katolisen kirkon loogis-filosofinen ykkösnyrkki. Hän siis pääsääntöisesti taikinoi katolisen kirkon opinkappaleet raudanlujiin loogisiin kuoriin, jotka kestävät koviakin iskuja pakanoiden ja harhaoppisten suunnalta. Scotus oli yksi modaalilogiikan varhaisia pioneereja, jonka innovaatioilla on huomattavaa elinvoimaa tänäkin päivänä.
Pakanoiden kritiikin kärkenä oli tietysti väite siitä, että kirkko palvoo täysin kuvitteellista olentoa, josta ei ole saatavilla mitään empiiristä todistusainestoa. Pakanaleiri siis peräänkuulutti kouriintuntuvaa näyttöä, joka voidaan tarvittaessa lätkäistä kenen tahansa naaman eteen. Kirkon johdon piti kaivaa jonkin sortin näyttöä, jotta tuollaiset pakanalliset puheet saadaan torpattua. Vaikka katolinen kirkko luokittelee Aristoteleen pakanafilosofiksi, hän oli kuitenkin Vatikaanin virallinen filosofinen auktoriteetti, jota kirkon dokumenteissa kutsuttiin nimellä ”Filosofi”. Aristotelismi levisi Länsi-Eurooppaan islamilaisen maailman kautta, mutta etevää islamilaista aristoteelikkoa Averroesta kutsuttiin ymmärrettävistä syistä vähempiarvoisella nimellä ”Kommentaattori”.
Anyways, aristoteelisessa perinteessä erotettiin kaksi todistuksen lajia: 1) selittävä todistus (demonstratio propter quid) ja 2) toteava todistus (demonstratio quia). Ensin mainittu osoittaa asian syyn tai esittää selityksen asialle, kun taas jälkimmäinen pelkästään osoittaa jonkin tosiasian. Seuraavaksi esittelyssä Scotuksen taikinoimat jumaltodisteluketjut.
*Aristoteles ja Plato poislukien
_________________ Chronic positive mass balance is the actual etiology of obesity: A living reviewhttps://accscience.com/journal/GTM/2/1/10.36922/gtm.222Kant II (blogi)https://kant-2.blogspot.com/
|