karppaus.info

[quote="silmu"]On sitä ennen geenimanipulaatiota tuotu Suomeen, "kansan nälkäkuolemalta pelastavaa herkkua" ja toista "herkkua"; herkkuja, jotka nyt kerryttävät kansalaisten rasvakerrostumia ja syrjäyttävät megnesium..etc... mineraaleja sisältävät ruoka-aineet: http://myy.helia.fi/~king2000/content/peruna.html

:wink: :wink: :wink:[/quote]

[quote]Ruotsissa perunaa oli viljelty jo jonkin aikaa, mutta sitä ei osattu käyttää oikein. Ei ymmärretty, että mukulat ovat syötäviä.[/quote]

En minäkään tahdo ymmärtää että mukulat ovat syötäviä.

[quote]Perunan merkitys ymmärrettiin heti Ranskassa, ja valtio suojeli sen viljelyä monin tavoin.[/quote]

Lauseen sisäinen logiikka tökkii.

Peruna on siis inkojen viha. Inkat tappavat maahantunkeutujat perunoilla. [/quote]

On sitä ennen geenimanipulaatiota tuotu Suomeen, "kansan nälkäkuolemalta pelastavaa herkkua" ja toista "herkkua"; herkkuja, jotka nyt kerryttävät kansalaisten rasvakerrostumia ja syrjäyttävät megnesium..etc... mineraaleja sisältävät ruoka-aineet: http://myy.helia.fi/~king2000/content/peruna.html

:wink: :wink: :wink:

Lisäys: kannattaa po linkistä tutustua seuraavien aikakausien kohdalta minkälainen ruoka oli "in" ja miksi ja kenelle:
1100 - 1600: Keskiaika; 1600 - 1722: Ruotsin suurvaltakausi; 1721 - 1809: Vapauden ja hyödyn aikakausi; 1809 - 1917: Autonomian aikakausi

[quote="Sirutar"]Olisko muutenkin hyvä tutkia, miten teholannoitus on köyhdyttänyt maaperää?[/quote]
Maaperän köyhtyminenhän on ongelma ilman lannoitteitakin. Sadeveden mukana huuhtoutuu hyviä ravintoaineita vesistöihin ja lopuksi mereen. Lannoitteillahan niitä voidaan korvata. Ongelmana on tässä lannoitteiden huuhtoutuminen vesistöihin suurina määrinä. Seurauksena on vesistöjen rehevöityminen, hapen kulutuksen lisääntyminen (kasvien mätäneminen kuluttaa happea) ja usein kevättalvisin kalakuolemia.

Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

Olisko muutenkin hyvä tutkia, miten teholannoitus on köyhdyttänyt maaperää?

[quote="Anonymous"]Viljatuotteissa käsittääkseni esim. mgnesiumpitoisuus on korkea, kokojyväviljassa. Eniten leseissä. Viljoja pitää aikakauan liotella, että ravintoaineet saadaan imeytyvään muotoon - ????- toiseksi hävikki jauhetuista tuotteista on hyvin nopea. Kolmanneksi lisätty makeus etc. leivonnassa käytettävät oheisainekset, ja käytettävät rasvat; ihrat. laardit ja kumppanit (tuskin mikään leivontatuote onnistuu öljyllä), vaikuttavat esim. leivässä olevan viljan todelliseen ravintoainepitoisuuteen. Harvalla meistä on oma neliviljapelto takapihalla, viljasiilo ja sopivan kokoiset jauhinkivet keittiön normivarustuksena.
[/quote]
Tässäpä hyvä toteamus. Sata vuotta sitten jyvät jauhettiin tuulimyllyillä, nykyään pääasiassa sähköllä. Olisikin aihetta tutkia, menetetäänkö jauhettaessa jyvät sähköllä tai höyrymyllyillä (jos niitä enää käytetään) enemmän ravintoaineita kuin tuulimyllyillä. Metalli-ionit, kuten magnesiumionitkin, kyllä jäävät jauhon sekaan kiinteinä suoloina, koska suolojen (=ioniyhdisteiden) sulamispisteet ovat korkeita (ionisidokset kestävät kuumuutta hyvin). Kyllä suolat imeytyvät ohutsuolen seinämän läpi, mutta kokonaan toinen asia on se, ovatko magnesiumionit enää sydämen kannalta yhtä edullisessa muodossa. Sen sijaan orgaaniset ravintoaineet eivät välttämättä ole yhtä säilyviä, ne voivat ajan kuluessa muuttua toisiksi. Ydinvoiman vastustajille ja vaihtoehtoisten energiamuotojen kannattajillehan löytyisi lääketieteellinenkin peruste iskulauseelle: "Tuulimyllyt takaisin!"

Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

[quote="Anonymous"]...Edelleen, puutokset on hyvä ehkäistä enakkoon, mutta kohorttien täytyy olla oikeat.[/quote]
Joopa.

Täällä muutama säntillinen, pedantti ihminen on aikaisemmin laskenut ruokapäiväkirjoistaan hivenet ennen ja jälkeen karppauksen. Ja tulos oli sama kuin Fosterin tutkimuksissakin: kaikki ovat saaneet karpilla kaikkia tärkeitä hiveniä paremmin kuin ennen. Ja Mufaa ja Pufaakin!

Eikä se nyt mikään iso ihme ole. Siitähän on jäänyt pois lähinnä ne kaikkein köyhimmät ruoka-aineet, kuten jauhot, sokerit ja puhdistetut öljyt... kaikessa jalostamattomassa ja tuoreessa on elämälle välttämättömiä mikroja(kin) enemmän kuin ylipuhdistetussa hyllymuonassa 8)

Lisämagnesiumin aiheena ei tieteenkään ollut itse liuotusprosessiin vaikuttaminen :P . Lähinnä tarkoituksena oil edes tässävaiheessa vaikuttaa mahdollisen puutoksen tasaamiseen. Toisaalta oli halu antaa sydänlihaksen supistusvoimaan ja sen hermotukseen lisäpuhtia ja tukea, ettei uutta hapenpuutos tilannetta tulisi esim. sydänkouristusten, rytmihäiriöiden muodossa.

Magnesium pitoinen ravinto on alakarppilaisilla monipuolisesti edustettuina liha, kala, ja juustotuotteiden, sekä erilaisten pähkinöiden, pinaatin, ja tillin ym. yrttien runsaan päivittäisen nauttimisen muodossa. Samassa kimpassa on muut vitamiini ja mineraaliaineet hyvin imeytyvässä muodossa ja toistensa imeytymistä edistävässä muodossa.

Viljatuotteissa käsittääkseni esim. mgnesiumpitoisuus on korkea, kokojyväviljassa. Eniten leseissä. Viljoja pitää aikakauan liotella, että ravintoaineet saadaan imeytyvään muotoon - ????- toiseksi hävikki jauhetuista tuotteista on hyvin nopea. Kolmanneksi lisätty makeus etc. leivonnassa käytettävät oheisainekset, ja käytettävät rasvat; ihrat. laardit ja kumppanit (tuskin mikään leivontatuote onnistuu öljyllä), vaikuttavat esim. leivässä olevan viljan todelliseen ravintoainepitoisuuteen. Harvalla meistä on oma neliviljapelto takapihalla, viljasiilo ja sopivan kokoiset jauhinkivet keittiön normivarustuksena.

Mangnaanista olisi mukava saada näpsäkkä "tietopaketti", sillä sillä taitaa magnesiumin, kromin (ja kuparinkin) lisäksi olla aika mullistavia vaikutuksia kakkostyypin diabeetikoiden valtimosairauden ja sokerien imeytymismekanismien tasapainottamisessa.

Edelleen, puutokset on hyvä ehkäistä enakkoon, mutta kohorttien täytyy olla oikeat.

[quote="Anonymous"]Olin 12-13 vuotta sitten töissä sydän-teholla. Silloin annettiin sydäninfarktien liuotus hoidon yhteydessä automaattisesti magnesium-tippa pullo lisätehona. Meneillään oli laajamonikansallinen tutkimus. Kun sen tulos-raportti saatiin, siitä kävi ilmi, että teho on lopultakin nolla. Magnesium-tipan käyttö lopetettiin välittömästi tulosten selvittyä. Kaikissa ravintoaineissa on kyse monista asioista. Ei meille tyrkytetä arsenikkiakaan vaikka sitä elimistössämme luonnollisesti on. Yleensä vain marginaalinen ryhmä ihmisiä hyötyy, kentis aidosti, kenties sattumalta, tiettynä hetkenä, lyhyenä ajanjaksona annetusta hivenaineesta tai vastaavasta. Usein tällöinkin todellisesti vaikuttava aines on jokin muu, jopa useamman aineksen kombinaatio.[/quote]
Koska tämä palaute on asiallinen, vastaan siihen.

Se, että magnesium ehkäisee ja suorastaan hoitaa sydän- ja verisuonitauteja, ei merkitse ilman muuta sitä, että se auttaisi sydäninfarktien liuotuksessa. Tunnetaan muita tehokkaampia liuotinaineita, joihin verrattuna magnesium saattaa olla aivan liian hidas liuotin. Magnesiumioni on on verraten pienikokoinen, mikä lisää sen kykyä sitoa pienikokoisia ligandeja (lat. ligand = sidottava) mutta heikentää sen kykyä sitoa joitakin suurikokoisia ligandeja. Sydäninfarktien hoidossa ligand(e)ina toimii (toimivat) sepelvaltimoita tukkiva(t) aine(et). Sairauksien ehkäiseminen on aina helpompaa kuin niiden hoitaminen.

Monet tieteelliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että magnesium ehkäisee ja suorastaan hoitaa sydän- ja verisuonitauteja, ks. esim.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html
MEDLINE-tietokannassa on tuhansia tieteellisiä tutkimuksia, joiden mukaan magnesiumista on hyötyä sydänpotilaalle. Seuraavassa pari esimerkkiä: Yhdysvaltain sydänliiton (American Heart Association, AHA) tiedelehdessä suositellaan magnesiumia sydäntautien hoitoon. Erään itävaltalaisen tutkijaryhmän katsauksessa todetaan magnesiumin olevan tärkeä sydämen rytmihäiriöiden, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin hoidossa. Saat esille tämän katsauksen abstraktin klikkaamalla tähän
http://wwwncbi.nlm.nih/gov/ht-bin-post/Entrez/query?form=6&db=m&uid=11105327&dopt=b.
(Itse en saa jostakin syystä ainakaan nyt abstraktia auki). Uuden tutkimuksen mukaan magnesium vaikuttaa statiinina eli se ehkäisee liian kolesterolin muodostumista maksassa.

Suomessa Kansaneläkelaitos (KELA) on julkaissut väestötutkimuksia, joiden mukaan tulevan sydänpotilaan piilevä magnesiumin puute voidaan todeta verikokeessa jo 5 vuotta ennen kliinistä sydäninfarktia. Viimeistään tässä vaiheessa puute pitäisi korjata. Yhtä hyviin tuloksiin ei päästä enää sen jälkeen, kun infarkti on jo tapahtunut.

Markku Salonen
Kemisti, aineenopettaja

Pienetär, missä olet kuullut että venäläiset pitäisivät itseään turkkilaisten ja suomalaisten sekoituksena? /reps/ :lol:

[quote="Anonymous"]Päät yhteen, pauks, ja sitten tuntuu siltä että on tehnyt jotain merkittävää. Erinomainen tapa karkoittaa alottelevat karpit pois palstalta/reviiriltä ja koko touhusta.[/quote]

Karpit on varsin lempeä palsta verrattuna muuhun mitä netissä liikkuu.

[quote="Anonymous"]
Huomautan, että sinä todellakin kävit kimppuun heti ja aloit haukkumaan minua ennen kuin ehdin oikein edes mitään sanoa.[/quote]

Pidän sinua pahimman luokan trollina, sillä periaatteessa keskustelu liikkuu sillä tasolla että onko grönlanninhylkeeseen perustuvassa ruokavaliossa enemmän rasvaa kuin gnu-antilooppeihin perustuvasa dieetissä ja kummalla on enemmän merkitystä, sillä ensimmäinen ajankohta jolloin voidaan edes harkita ihmisen metaboliasta puhumista on jääkausien aika Euroopassa. Sen jälkeen seuranneina 10000 vuotena on kerinnyt tulla vain jonkinlaista hienosäätöä.

Mutta en halunnut olla trollintappaja enkä kertonut sitä heti.

[quote="Anonymous"]
Sinun mielestäsi siis ei voida erottaa väestörymää jota kutsutaan suomalaisiksi? Tuo on klisee, jota jauhettiin yhteiskuntatieteissä erittäin paljon 90-luvulla, kun postmodernismi oli vielä hengissä.[/quote]

Minun mielestäni ei voida erottaa. En seurannut keskustelua 1990-luvulla kun en asunut Suomessa silloin.

[quote="Anonymous"]
Nähdäkseni ihmisillä on useimmiten etninen identiteetti. Vai oliko ajatuksesi todellakin se, että suurta osaa suomen kansasta ei voi pitää etnisesti suomalaisina? Esimerkiksi saamelaiset, tataarit ja romanit ovat kansallisuudeltaan suomalaisia (Suomessa), mutta etnisesti jotain muuta.
[/quote]

Tataarit ja romanit ovat historiallisesti viimeaikaisia ilmiöitä, mutta liikehdintää on ollut kaupan muodossa jo pronssikaudelta lähtien pitkin Venäjän jokivarsia. Venäläiset pitävät itseään suomalaisten ja turkkilaisten sekoituksena. Myös skandinaaveilla on ollut voimakasta Suomeen päin suuntautuvaa liikehdintää kuin myös balteilla. Varsin yksinkertaisilla välineillä, kuten haapioilla, on taitettu pitkiä matkoja pitkin Venäjän jokia.
Geneettisestihän suomalaiset eivät eroa muista eurooppalaisista, kun taas saamelaiset eroavat.

[quote="Anonymous"]
Voisitko hieman selventää miten vastauksesi liittyy minun kirjoitukseeni? Minähän taisin alun perin viitata juuri peuran metsästykseen. Olemmeko muka tässä eri mieltä jostakin?[/quote]

Tässä emme ole eri mieltä. Saamelaiset metsästivät poroja vielä varsin myöhään. Poronhoito on yhtä moderni keksintö kuin perunapiirakka.

Olin 12-13 vuotta sitten töissä sydän-teholla. Silloin annettiin sydäninfarktien liuotus hoidon yhteydessä automaattisesti magnesium-tippa pullo lisätehona. Meneillään oli laajamonikansallinen tutkimus. Kun sen tulos-raportti saatiin, siitä kävi ilmi, että teho on lopultakin nolla. Magnesium-tipan käyttö lopetettiin välittömästi tulosten selvittyä. Kaikissa ravintoaineissa on kyse monista asioista. Ei meille tyrkytetä arsenikkiakaan vaikka sitä elimistössämme luonnollisesti on. Yleensä vain marginaalinen ryhmä ihmisiä hyötyy, kentis aidosti, kenties sattumalta, tiettynä hetkenä, lyhyenä ajanjaksona annetusta hivenaineesta tai vastaavasta. Usein tällöinkin todellisesti vaikuttava aines on jokin muu, jopa useamman aineksen kombinaatio.

[quote="Einomies"]
Eli oikeasti et ole valmis jättämään asiaa vaan haluat väkisinkin sanoa viimeisen sanan. :evil:[/quote]

*huokaus*

Ja kun se "viimeinen sana" on toistoa-toistoa-toistoa-toistoa-toistoa-toistoa:

[quote="Markku"]Helsingin yliopiston patologian professori Hjelt[/quote]

Juuh. :roll:

[quote="Markku"]Minä olen jo valmis jättämään tämän asian, mutta vastaan kyllä saamaani palautteeseen.[/quote]
Eli oikeasti et ole valmis jättämään asiaa vaan haluat väkisinkin sanoa viimeisen sanan. :evil:

[quote="iida"][quote="Markku"]Arvioilta 80% väestöstä saa liian vähän magnesiumia ruuastaan. Keskimäärin ihmiset saavat noin 40% viranomaisten suosittelemasta määrästä, mikä on alakantissa optimaalista terveyttä ajatellen. (2) Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset, täysjyvävilja, liha ja kala.[/quote]

henkilökohtaisesti olen nähnyt puhuttavan höttöleivistä, pullista yms. eli valkoisista jauhoista.
Monet karpit käyttävät täysjyväviljaa ylläpitovaiheessa, mutta jos ei sitä halua syödä niin johan se on tähänkin ketjuun todistettu, että monesta muustakin ruuasta saa magnesiumia.

Itse et taida hyväksyä, että muilla on eri mielipiteitä.

itsekin taidat olla hyväkarppi, joten eikös annettaisi tämän asian jo olla?[/quote]
Tietenkin jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, ja onhan muitakin hyviä magnesiuminlähteitä kuin kokojyvävilja. Jokaisen pitää kuitenkin tuntea vastuunsa siitä, mitä kirjoittaa verkkoon toisten luettavaksi. Minä olen jo valmis jättämään tämän asian, mutta vastaan kyllä saamaani palautteeseen.

[quote="Markku"]Arvioilta 80% väestöstä saa liian vähän magnesiumia ruuastaan. Keskimäärin ihmiset saavat noin 40% viranomaisten suosittelemasta määrästä, mikä on alakantissa optimaalista terveyttä ajatellen. (2) Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset, täysjyvävilja, liha ja kala.[/quote]

henkilökohtaisesti olen nähnyt puhuttavan höttöleivistä, pullista yms. eli valkoisista jauhoista.
Monet karpit käyttävät täysjyväviljaa ylläpitovaiheessa, mutta jos ei sitä halua syödä niin johan se on tähänkin ketjuun todistettu, että monesta muustakin ruuasta saa magnesiumia.


[quote="Markku"]Niin kauan kun muut jaksavat.[/quote]

anteeksi vain, mutta sinä aloitit ja sinulle vastattiin jatkoit suunilleen samalla tavalla joten sinä olet se joka jaksat jankuttaa.
Itse et taida hyväksyä, että muilla on eri mielipiteitä.

itsekin taidat olla hyväkarppi, joten eikös annettaisi tämän asian jo olla?

[quote="Mirka"]Kuka on väittänyt, että kokojyvävilja olisi syyllinen diabeteksen lisääntymiseen?[/quote]
Tällaisia väitteitä olen kyllä tällä palstalla lukenut. En rupea niitä etsimään enkä linkittämään esiin. Tällaisten väitteiden kirjoittaminen toisten luettavaksi on suorastaan vastuutonta, koska kokojyvävilja sisältää runsaasti välttämättömiä hivenaineita, mm. magnesiumia. Magnesimilla on havaittu olevan suuri määrä positiivisia vaikutuksia elimistössä. Se tuottaa lihas- ja sydänsoluissa energiaa (ATP) ja estää kalsiumia tunkeutumasta näiden solujen siään. Toisin sanoen magnesium suojaa sydäntä samalla tavalla kuin uudet sydänlääkkeet, ns. kalsiumsalpaajat. Magnesium on turvallinen, eikä itsehoidossa tarvitse pelätä yliannostusta, kunhan noudatetaan annasteluohjeita. Tällä samalla mekanismilla magnesium todennäköisesti estää myös migreeniä ja ehkäisee verenpainetta kohoamasta liian korkeaksi. Magnesium sopii hyvin täydentämään lääkehoitoja. (Katso lopussa yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa.)

Magnesiumin piilevä puute on viime vuosikymmenien ilmiö, ks. esim.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/magnesium.html
Helsingin yliopiston patologian professori Hjelt havaitsi 1900-luvun alussa, ettei 1000 peräkkäisessä ruumiinavauksessa ollut yhtään sydäninfarktia. Silloin suomalaiset saivat ruuassa päivittäin noin 1200 mg magnesiumia. Leipä valmistettiin silloin täysjyväviljasta, joka jauhettiin omassa tai lähimyllyssä. Magnesium suojaa sydäntä myös digitaliksen (digoxin) haittavaikutuksilta. Ihmisen pitäisi ilmeisesti saada ravinnossaan 600 mg magnesiumia, mutta viranomaissuositus on vain 300-450 mg/vrk. Nykyään ruoka on niin puhdistettua (raffinoitua), että magnesiumin saanti on pudonnut kolmasosaan 1900-luvun alusta.

Arvioilta 80% väestöstä saa liian vähän magnesiumia ruuastaan. Keskimäärin ihmiset saavat noin 40% viranomaisten suosittelemasta määrästä, mikä on alakantissa optimaalista terveyttä ajatellen. (2) Hyviä magnesiumin lähteitä ovat kasvikset, täysjyvävilja, liha ja kala.

Juu, en minäkään ihan heti usko vanhusten tappoihin. Aika harva eli vanhaksi, ja kirjoituksettomassa kulttuurissa heidän pitkälle ulottuva muistinsa ja kokemuksensa oli suuressa arvossa. Eiväthän nykyisetkään nk. alkukantaiset kansat tapa vanhuksiaan tuosta noin vain! Vastasyntyneiden harventaminen oli joskus välttämätöntä, mutta pitkä imetys yleensä hoiti ehkäisyä aika pitkälle. Muistelen että lapsia syntyi keskimäärin 30 kk välein, eivätkä kaikki jääneet henkiin.

[quote="Pienetär"][quote="Nilla"]Pienettärellä on todellakin ns. provokatorinen tyyli, liipaisinherkkä ja perin juurin sivistymätön.[/quote]

Mitä muuta voit odottaa suomalaiselta? Hyvää itsenäisyyspäivää, muuten. [/quote]

Ei ole minun itsenäisyyspäiväni, muuten. Tyylisi tuli kyllä selväksi. Ymmärrän toki, että olet kirjoittanut tänne monta viestiä ja haluat tehdä heti asiat selväksi, kun joku uusi ilmaantuu ja alkaa kommentoimaan sinulle tärkeitä asioita; siis ns. myskihärkä-efekti. Olethan sinä nähnyt sen luontodokumenteissä. Päät yhteen, pauks, ja sitten tuntuu siltä että on tehnyt jotain merkittävää. Erinomainen tapa karkoittaa alottelevat karpit pois palstalta/reviiriltä ja koko touhusta.

Huomautan, että sinä todellakin kävit kimppuun heti ja aloit haukkumaan minua ennen kuin ehdin oikein edes mitään sanoa.

Pari kommenttia kuitenkin.

[quote="Pienetär"][quote="Nilla"]
näkemykseni mukaan se väestöryhmä, josta syntyivät suomalaiset[/quote]

Voisitko kertoa, mikä tämä väestöryhmä oli?
Suomeen muutti kansainvaelluksen aikana jopa frankkeja, ruotsalaisten muuttoliike on tietysti ollut suurta viikinkiajoista lähtien ja jopa sitä ennen.[/quote]

Vastasin jo. Oletan sinun jotakin asioista tietävänä tietävän, että Suomessa voidaan seurata arkeologisesti maanviljelijäväestön ekspansiota roomalaiselta rautakaudelta alkaen. Totta kai tähän ryhmään sulautui kaikkea mahdollista frankeista alkaen. Huomautan, että käytin termiä "josta syntyivät".

[quote="Pienetär"]Kuvio yhtenäisestä Suomen kansasta hajoaa, voidaan sanoa että se on suorastaan mielikuvituksen tuote. [/quote]

[quote="Pienetär"]Ja toinen varaukseni koskee tietysti etnisesti suomalaisen määritelmää ja sitä kuinka suurta osaa tästä kansasta voidaan pitää etnisesti suomalaisina.[/quote]

Sinun mielestäsi siis ei voida erottaa väestörymää jota kutsutaan suomalaisiksi? Tuo on klisee, jota jauhettiin yhteiskuntatieteissä erittäin paljon 90-luvulla, kun postmodernismi oli vielä hengissä.


Nähdäkseni ihmisillä on useimmiten etninen identiteetti. Vai oliko ajatuksesi todellakin se, että suurta osaa suomen kansasta ei voi pitää etnisesti suomalaisina? Esimerkiksi saamelaiset, tataarit ja romanit ovat kansallisuudeltaan suomalaisia (Suomessa), mutta etnisesti jotain muuta.

[quote="Pienetär"]
[quote="Anonymous"]
Niin kauas kuin etnisesti suomalaista väestöryhmää voidaan historiassa seurata, he ovat olleet maanviljelijöitä.[/quote]

Eipä sorruta sanakikkailuihin. Historia, siis kirjoitettu historia ei ulotu Suomessa kovin kauas, geeniperimän muuntelun kannalta periaatteessa vain eiliseen.[/quote]

Niin? En oikein ymmärrä mitä selität. Viittasin jo siihen, että historian rajalta voidaan arkeologisesti seurata silloin käynnissä olleen ekspansion historiaa roomalaiselle rautakaudelle Varsinais-Suomeen. Sen kauemmaksi suomalaisten esi-isien historiaa on aika vaikea seurata lainkaan, ainakaan biologisesti. Heidän tieltään väistynyt saamelaisväestö on taas geneettisesti niin kaukaista sukua, että on syytä olettaa, että nykysuomalaisten perimässä on erittäin vähän vanhojen Suomenniemen metsästäjäkeräilijöiden perimää.

[quote="Pienetär"][quote="Anonymous"]Saamelaisilla suurporotalous on suhteellisen uusi piirre, joka on alkanut jossain eteläisessä Lapinmaassa (siis eteläisessä Ruotsissa tai Norjassa) noin 1300-luvulla ja sitten levittäytynyt siitä pohjoiseen. Kadonneet Etelä-Suomen saamelaiset eivät varmasti ole olleet poronhoitajia, siis nomadeja, vaan metsästäjiä ja kalastajia.[/quote]

Itse asiassa lauttasia tunnetaan 1600-luvulta. Lauttasia käytettiin poron metsästyksessä, ei poron hoidossa.[/quote]

Voisitko hieman selventää miten vastauksesi liittyy minun kirjoitukseeni? Minähän taisin alun perin viitata juuri peuran metsästykseen. Olemmeko muka tässä eri mieltä jostakin?

[quote="Pienetär"]Metsästäjäkulttuureissa kuitenkin liikaväestöongelmat kuten vanhukset on hoidettu tappamalla. Tuottamatonkin kuitenkin syö ja siksi tuli nälkäongelma.[/quote]

Vastasyntyneiden tappaminen on kaikkialla maailmassa tunnettu metsästäjä-keräilijöiden väestönkasvun kontrollikeino. Vanhusten tappaminen taas kuuluu samoihin länsimaisten erinomaisuutta korostaviin aika kyseenalaisiin myytteihin kuin vaimojen lainailu vieraille. Dokumentoituja tapauksia ei ole käytännössä yhtään, mistään. Lähimmäksi menee polaarieskimoiden vanhusten rituaalikuolemat, joissa heikoksi käynyt vanhus lähtee jäälle, eikä tule takaisin.

Juu, jyvinä ne säilytettiin. Pohjaois-Saksassa nekin säilyivät huonosti ja tahtoivat homehtua, kun ei riihikuivattu. Vielä appiukkoni lapsuudessa neljä päivää vanhat jauhot kelpasivat enää sianruoaksi.

Suomessa on rantaviivaa ollut asukasta kohden niin reippaasti, että pelkästään kalan osuuden kuvittelisin ylittäneen tuon 10 %, ja siihen sitten pyynti ja karjataloustuotanto päälle. Mutta mutuahan tämä.

Nilla/anonymus: Mistä ihmeen lähteestä olet saanut sellaista tietoa, että jauhot olisivat jotenkin säilyvää tavaraa? Jyvät kestävät ihmeen pitkään, varsinkin kuivissa oloissa, mutta niitä kuivia oloja ei ollut kovin helppo aikaansaada. Täällä Euroopassa ainakin jauhot pilaantuivat sekä muinaisaikoina ja keskiaikana helposti. Siksi kruunun verotuksessakin käytettiin mieluummin jyviä. Tai voita...

Itse asiassa, jauhot pilaantuivat herkästi vielä viime vuosisadan alussakin. Siksi niitä piti säännöllisesti käydä jauhattamassa... Vasta teollinen vallankumous lisäaineineen on tehnyt jauhoista säilyvää. Eikä nytkään tarkasti ottaen säilyvää jauhoa saada kuin kuorituista, puhdistetuista jauhoista... 8)

terv els